lauantai 20. huhtikuuta 2013

Leen Van Hulst: Maitoa ja lunta

En tiedä, kutsuako tätä sarjakuvaksi vai kuvaromaaniksi. Kirjan takana lukee sarjakuvaromaani. Kauniita kuvia kirja on kuitenkin täynnä. Olettaisin, että kuvat on piirretty öljyliiduilla tai muilla vastaavilla. En juurikaan ole asiantuntija taiteeseen liittyvissä asioissa.

Belgialainen Leen tulee Turkuun opiskelemaan yliopistoon. Hän tulee keskelle pimeintä talvea. Kulttuurishokki näyttäytyy tietyissä kuvissa kirjassa, kuten maidon juomisessa, lumiuimisessa ja synkkyydessä. 

Leen rakastuu irlantilaiseen Gilliin. Rakkaus on yksipuoleista ja kirja kuvaakin rakkautta keskellä pimeintä Suomea, Turussa ja Lapissa. Etenkin Turkua kuvaavat kuvat ovat erinomaisia. Entisenä turkulaisena osaan arvostaa föriä ja Aurajokea. Tutut maisemat vilahtelevat kuvissa.

Kirja on kaihoisa, täynnä tunnetta. Kuvat ovat kauniita, tekstiä on suhteellisen vähän. Kuvat vievät tarinaa eteenpäin. Tästä jaottelusta tulee väkisin mieleen Pikku Närhi, joka muuten on jälleen palkittu. Kuvat eivät kuitenkaan ole yhtä lailla ahdistavan ihania.

Pidin teoksesta kovasti. Se on samalla herttainen, synkkä ja kaunis rujolla tavalla. Kirja on julkaissut Turun Sarjakuvakerho ry ja se on myös julkaistu hollanniksi. Tässä versiossa on tekstit sekä suomeksi että englanniksi.

Osallistun myös tällä sarjakuvahaasteeseen. Vielä linkki taiteilijan kotisivuille ja kuviin kirjasta http://www.leenvanhulst.be/filter/personal/Melk-sneeuw

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti