sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Janica Brander: Lihakuu

Ensimmäiseksi on pakko myöntää, että en ollut lukenut ainuttakaan novellikokoelmaa ennen tätä kirjaa. Olin toki yrittänyt esim. Joe Hillin kokoelmaa lukea jo aiemmin, mutta jotenkin en vain päässyt sisään. Tämä kirja taas avautui heti ja lähes ahmimalla halusin lukea seuraavan tarinan.

Brander on esikoiskirjailija ja tämän kirjan sainkin PEKK:n kautta. Se oli ensimmäinen hankinta kerhon kautta ja tämä nostaa riman kyllä hyvin korkealle.

Branderin kirjassa on useita lyhyitä tarinoita, joissa yhdistävänä tekijänä on tietynlainen maagisuus, vaikka osassa niissä maagisuus ei ole mitenkään päällepainettua. Aina luettuani tarinan ajattelin, että tämä oli lempparini. Tämä toistui jokaisen tarinan jälkeen, joten en pysty sanomaan, mikä olikaan paras.

Mieleenpainuvia tapahtumia mummon jalannostosta yksinäiseen isään; maailmanlopusta jättiläispupuun. Jotenkin aivan valloittavaa ja hurmaavaa olematta kuitenkaan hienosteltua tai liian loppuunastiajatellunoloista. Jos ei siis vielä ole käynyt selväksi, rakastuin kirjaan ja olen onnellinen, että omistan nyt kyseisen kirjan.

Erityismaininta vielä erittäin kauniinvärisistä kansista ja kansien sisäpuolista. Ne jo jotenkin kuvastivat kirjan sisältöä ja sen tunnelmaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti